Jatko-opinnot Oxfordissa tai Cambridgessa – miten?

Image

Ajattelin että kirjoittelisin jotain asiaakin tänne vaihteeksi enkä vain laittaisi kivoja kuvia. Kenties bloggailustani voisi joskus olla jopa jotain hyötyä jollekulle. Eli tässä tekstissä jaan muutaman ajatuksen siitä, miten Suomesta voi päästä brittiläiseen huippuyliopistoon tekemään opintoja. Nämä ovat enemmän omaa perstuntumaani kuin mitään tutkittua tietoa. En nyt siis tässä kirjoituksessa ota kantaa siihen, ovatko huippuyliopistohaaveet fiksuja vaiko eivät. Tämä riippuu jokaisen omasta tilanteesta.

Eli: olet Suomessa yliopistossa ja mielessä polttelee ajatus lähteä joskus esim. Cambridgeen tai Oxfordiin tekemään tohtorintutkintoa. Miten tämä parhaiten onnistuisi? Tarjoan jotain ajatuksia aiheesta. Tämä keskittyy siis britteihin; jenkkikouluista en uskalla sanoa mitään.

1. Panosta arvosanoihin.

Täällä ollaan hyvin kiinnostuneita yksittäisten kurssien arvosanoista. Oma kokemukseni on, etteivät Suomessa tenttiarvosanat kiinnosta edes saimaannorppia, mutta briteissä niillä kyllä on väliä. Keskiarvon olisi syytä olla nelosen yläpuolella. Gradun arvosana on tietysti varsinkin tärkeä (myös Suomessa), mutta hyvä gradu ei välttämättä riitä. Cambridgessa standardeja pitää yllä erityinen lautakunta, joka tarkistaa että ehdollisesti hyväksytty hakija täyttää akateemiset vaatimukset. Tämän tarkoituksena on varmaan se, etteivät proffat voi täysin sanella, keitä ottavat ohjattavikseen.

2. Panosta kontakteihin Suomessa

Proffat ja muut tutkijat ovat tietysti kuitenkin tärkeitä — sekä Suomessa että ulkomailla. Oxbridge haluaa kaksi akateemista suosittelijaa jokaiselta hakijalta. Kannattaa siis panostaa siihen, että kaksi yliopistolaista tuntevat sinut hyvin.

3. Panosta kontakteihin briteissä

Itsehän en siis tähdännyt Cambridgeen. Tapasin nykyisen ohjaajani, koska halusin kysyä häneltä asioita hänen kirjaansa liittyen, ja hän sitten ehdotti, että voisin hakea. Ansioluetteloni (varsinkin kohta 1 eli arvosanat) ei ole niin vakuuttava, että olisin päässyt kylmiltäni sisään ilman proffan taustatukea. En ainakaan usko.

Kannattaa ihan rohkeasti ottaa yhteyttä kiinnostaviin ihmisiin jo ennen hakemista. Proffat saattavat jättää vastaamatta mailiisi, mutta entä sitten? Et ole menettänyt mitään.

4. Osoita olevasi tutkijasielu

Kaikkein olennaisinta on tietysti potentiaalisi tutkijana ja sen osoittaminen. Itse onnistuin julkaisemaan kaksi artikkelia opiskeluaikana, minkä luulen olevan ihan olennainen syy sille, että tiedekunta katsoi ei-täydellisiä arvosanojani läpi sormien. Lisäksi osallistuin esimerkiksi Helsingin yliopiston oikiksen tutkijalinjalle. 

Kaikenlainen julkaiseminen on tästä hyvä osoitus, mutta tutkijaharrastuneisuutta voi osoittaa monella tavalla: toimimalla vaikka tutkimusapulaisena tai mitä vain.

5. Paranna asemiasi

Ehkä et ole ihan tyytyväinen arvosanoihisi? Tuntuuko Oxbridgeen hakeminen liian isolta hyppäykseltä? Tällöin voi olla fiksua tehdä maisteri jossain nimekkäässä brittiyliopistossa. Maisterit kestävät täällä yleensä vuoden, joten niihin ei tarvitse uhrata loputtomasti aikaa. Esimerkiksi Lontoossa UCL, LSE ja King’s College, muualla Englannissa Warwick ja Bristol sekä Skotlannissa Edinburgh, St Andrews ja Glasgow ovat kaikki erittäin hyviä yliopistoja, jotka tunnetaan hyvin briteissä. Näistä saatu maisteri hyvin arvosanoin saattaa parantaa tilannettasi ratkaisevasti. Esim. LSE ja UCL ovat muutenkin kyllä maailmanluokan mestoja, vaikkeivät olekaan yhtä nimekkäitä kuin Oxbridge.

Tähän liittyen täytyy sanoa, että voit toki hakea britteihin tekemään maisteria jo suomalaisen kandin jälkeen. Jos olet hätähousu, niin tämä on todennäköisesti nopeampi reitti kuin suomalainen maisteri, koska suomalaiset maisterit tuppaavat viemään sen kaksi vuotta.

 

Mielelläni otan vastaan listan jatkoksi muitakin ajatuksia, jos joltakulta lukijalta sellaisia löytyy.

6 vastausta artikkeliin “Jatko-opinnot Oxfordissa tai Cambridgessa – miten?”

  1. Hei, kiitos käytännönläheisistä tiedoista. Kun puhut arvosanoista, tarkoitatko että valitsijat syynäävät opintorekisteristä joka ikistä kurssia jonka on kandi- ja maisterivaiheen aikana suorittanut, vai riittääkö ns. first degree honorsiksi se että on pääaineen perus- aine- ja syventävistä opinnoista keskiarvona 5?

    1. Moi, kiitos kysymyksestä! Kyllä siellä sinänsä tosiaan syynätän ihan sitä opintorekisteriotetta, mutta jos sulla tosiaan on vitosen keskiarvot opinnoista, niin en olisi huolissani. Sanoisin että täytät tuon keskiarvovaatimuksen, joten nyt voit panostaa muihin asioihin hakemuksessasi.

      1. Hei, kiitos vastauksesta. Ihan nyt tarkennuksena vielä kun alkoi hieman kuumottaa. Osaatko yhtään sanoa miten tuolla erotellaan pää- ja sivuaineita toisistaan? Olin siinä ymmärryksessä että briteissä ei oikeastaan ole ns. sivuaineita, ja olin siinä uskossa että tuonne haetaan käytännössä tutkintotodistuksen kokonaismerkintäarvosanoilla jotka tosiaan itsellä ovat pääaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista 5. Opintorekisteriote on kuitenkin tulvillaan täysin irrallisia ja hajanaisia kursseja joiden arvosanat ovat mitä tahansa 2 ja 5 väliltä, koska tosiaan opiskelin maisteriksi Tampereella jossa on vapaa sivuaineoikeus ja kursseja voi käydä sieltä täältä hajanaisesti. Tutkintotodistuksessa arvosanat eivät näy, mutta tosiaan opintorekisteriote on hieman rumempaa katsottavaa. Kaatuuko haave Cambridgesta esimerkiksi ensimmäisenä opiskeluvuotena laiskasti kakkosella suoritettuun taidehistorian kurssiin tms? Pitäisikö näitä suorituksia yrittää poistaa rekisteristä jälkikäteen mikäli se edes on mahdollista, kun en kaikkia näitä opintopisteitä tarvitse maisterintutkintoon?

      2. Siis briteissähän tosiaan on lähtökohtaisena valintakriteerinä se, että onko saanut first-class honoursit, jotka sinä selkeästi olet saanut. Firstin voi saada vaikka joukossa olisi pari huonompaakin arvosanaa. Kyllä uskoisin yliopiston ymmärtävän, jos olet tehnyt joitain ylimääräisiä kursseja, joista olet saanut hieman huonompia arvosanoja — varsinkin, jos nämä kurssit ovat opintojesi alkupuolella. Itsellänikin oli pari ykköstä opintorekisterissä.

  2. Kiitos vastauksesta! Yrittänyttä ei siis ainakaan laiteta. Ensi vuonna paperit vetämään.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s